Hakukoneoptimointi jaetaan tavallisesti kahteen tai kolmeen osa-alueeseen. Yleisesti puhutaan ns. on-page SEOsta eli sivustolla tapahtuvasta hakukoneoptimoinnista sekä off-page SEOsta, eli sivuston ulkopuolella tapahtuvasta hakukoneoptimoinnista. On-page SEO voidaan jakaa vielä sisältöjen hakukoneoptimointiin sekä tekniseen hakukoneoptimointiin.

Tekninen SEO keskittyy sivuston tekniseen toimivuuteen ja siihen, että hakukoneiden ns. hakubotit pystyvät käymään sivuston läpi (ns. crawlaamaan) mahdollisimman sujuvasti ja tehokkaasti sekä indeksoimaan sen hakemistoonsa/indeksiinsä. Lisäksi yksi sen päämääristä on tehdä sivusto teknisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi.

Vaikka sisällöt ovatkin sivuston ns. pihvi, mutta jos sivuston tekninen toimivuus on aivan pielessä, pahimmassa tapauksessa se ei löydy lainkaan Googlen indeksistä, jolloin hyvistäkään sisällöistä ei ole mitään hyötyä.

Tekniseen hakukoneoptimointiin liittyy miljoona ja yksi yksityiskohtaa, joita kaikkia en pysty käymään tässä kirjoituksessa läpi. On kriittisiä ja vähemmän kriittisiä teknisiä tekijöitä. Monesti esim. julkaisujärjestelmä saattaa "sitoa" tiettyyn tekniseen ehtoon, joka ei välttämättä ole paras, mutta johon on vain sopeuduttava.

Siksi on merkityksellistä ymmärtää, mikä on enemmän ja mikä vähemmän tärkeää ja pystyä tekemään SEOa annetuilla ehdoilla. Käyn tässä minioppaassa läpi muutamia tärkeimpiä teknisen SEOn osa-alueita, jotka on hyvä huomioida saitilla kuin saitilla.

Sisällysluettelo:

• Sivuston rakenne
• Selkeä URL-rakenne
• Sivuston latautumisnopeus ja core web vitals
• Mobiiliystävällisyys ja skaalautuvuus
• Sitemap
• Robots.txt
• Turvallisuus
• Strukturoitu data

Sivuston rakenne 🏛

EI ole yhdentekevää, miten sivuston sisältö on organisoitu. Hyvä rakenne helpottaa sivuston läpikäyntiä sekä auttaa Googlea ymmärtämään eri aihekokonaisuuksia. Se osoittaa Googlelle ja käyttäjälle, mitkä ovat sivuston tärkeimmät sivut. Tavallisesti hyvin ryhmitelty ja kategorisoitu sisältö toimii hyvin, jossa sivut eivät ”uppoa” liian syvälle ja joka auttaa sekä käyttäjiä että ns. hakubotteja löytämään vaivattomasti kaiken sisällön.

Hyvässä rakenteessa on huomioitu mm:

• Ryhmittelyt ja kategorisoinnit (esim. palveluissa/tuotteissa ja blogissa) - kertovat Googlelle kokonaisuuksista ja toisiinsa liittyvistä aihealueista.
• Sisäiset linkitykset – sivujen olisi hyvä olla maksimissaan vain muutaman linkityksen päässä etusivulta. Ei rikkinäisiä linkityksiä.
• Selkeät, avainsanan sisältävät url-rakenteet
• Selkeä, käyttäjäystävällinen navigaatio
• Murupolut (breadcrumbs, etenkin isommilla sivustoilla)

Huom! One-pager, eli yksisivuinen sivusto, ei ole ikinä SEO-kulmasta hyvä vaihtoehto!

Selkeä URL-rakenne 📃

Sivuston URLien eli sivujen yksilöllisten osoitteiden tulisi aina olla selkeitä, loogisia ja rakennetta mukailevia. Parhaimmassa tapauksessa URL sisältää sivulle kohdistetun pääavainsanan, mikäli sellainen on sivulle määritetty.

URLeissa ei kannata ikinä käyttää numerosarjoja tai päivämääriä tyyliin: kallenkala.fi/89667 tai kallenkala.fi/09-13-22-blogin-artikkeli, vaan ne kannattaa määrittää aina selkokielisiksi, kuten kallenkala.fi/kalastusmatkat tai kallenkala.fi/parhaat-vinkit-virvelin-vuosihuoltoon

Sivuston latautumisnopeus ja core web vitals ⏳

Sivuston latautumisnopeus on yksi ns. ranking factor, eli Googlen luonnollisiin hakutulossijoituksiin vaikuttava tekijä. Se myös vaikuttaa suuresti sivun käytettävyyteen. Usein sanotaan, että sivuston olisi hyvä latautua maksimissaan 2,5 sekunnissa, mutta tämä ei tietenkään ole mikään maaginen raja, jonka ylitettyä kaikki mahdollisuutesi sijoittua ovat menetetty.

Ylipäätään sivuston käytettävyyttä on syytä tarkastella laajemminkin ns. core web vitals -mittareiden kautta, jotka kuvaavat verkkosivujen käyttäjäkokemusta ja jotka ovat myös ns. ranking factor. Voit tutkia CWV:n toteutumista sivuillasi Search Consolen "Kokemus"-välilehdellä sekä Googlen PageSpeed Insightsissa.

Mobiiliystävällisyys ja skaalautuvuus 📱

Tänä päivänä selkeästi suurin osa verkkosivujen liikenteestä tulee mobiililaitteiden kautta. Google on jo vuosia sitten siirtynyt ns. mobiili-indeksiin, eli se arvioi ensisijaisesti sivustojen mobiiliversiot järjestäessään hakutulossijoituksia.

On siis tärkeää, että sivusto toimii erinomaisesti mobiilissa ja skaalautuu erikokoisiin laitteisiin. Nykyään olisikin tärkeää, että sivustot suunniteltaisiin aina niin sanotusti mobiili edellä, eikä vain tietokoneen näyttöä tuijotellen. Lue lisää, miten voit huomioida sivuston mobiilitoimivuuden sivustollasi.

Sitemap 🗺️

XML sitemap on kuin kulissien takana sijaitseva kartta hakuboteille niistä sivuista, joiden toivot Googlen indeksoivan. Se auttaa hakubotteja crawlaamaan, eli käymään läpi sivustosi nopeammin ja ymmärtämään sitä paremmin.

Sitemapin ei tule sisältää sivuja, joita Googlen ei haluta indeksoivan, eli esim. robots.txt-tiedostossa kiellettyjä URLeja (ks. seuraava kappale). Mikäli sivuillesi on yhdistetty Googln maksuton Search Console -tili, voit tarkastaa sen kautta, että sivuston sitemap on välitetty Googlelle. Mikäli ei ole, voit lähettää sitemapin Googlelle ko. tilin kautta - tämä kannattaa aina tehdä esimerkiksi uuden sivuston julkaisun yhteydessä.

Voit tarkastaa sitemapin toimivuuden esim. tämän työkalun avulla.

Robots.txt 🤖

Robots.txt-tiedosto kertoo hakuboteille, mitä sivuja koko sivustosta ne voivat käydä läpi.

Jos et halua hakubottien käyvän läpi jotain sivua tai sivuston osa-aluetta/alikansiota (kuten esim. kirjautumistietojen takana olevia sivuja tms.), voit ilmoittaa tämän robots.txt-tiedostossa.

Jos esim. uusi sivusto ei vaikuta indeksoituvan Googleen, syy voi olla, että robots-tiedostoon on jäänyt väärät komennot (huom! tämä voi johtua myös ns. robots meta tagien komennoista tai jostain muusta, joten robots.txt ei aina ole tähän syynä).

Voit testata robots.txt-tiedoston sisältämät kiellot esim. Googlen omalla työkalulla, mikäli sinulla on sivustoon yhdistetty Search Console -tili.

Turvallisuus 🦺

Sivustolla on tärkeää olla SSL/TLS-suojaus, joka suojaa liikenteen sivuston palvelimen ja kävijän selaimen välillä. Tämä on myös Googlen julkisesti ilmoittama ns. ranking factor, joten turvallisuuden lisäksi se vaikuttaa sijoituksiin. Tämän voi tarkastaa helposti katsomalla, löytyykö sivuston osoitteen alun ns. protokolasta s-kirjain, eli ”https” vai ”http”. Https (s-kirjaimen kanssa) kertoo suojauksesta.

HSTS (HTTP Strict Transport Security) on puolestaan tietoturvamekanismi, joka suojelee sivustoja esim. ns. man-in-the-middle hyökkäyksiltä. Palvelin käskee selaimia käyttämään vain HTTPS-yhteyksiä ja estää HTTP-protokolan käytön. Tämän olisi yhtä lailla hyvä olla kunnossa.

Strukturoitu data ⭐

Schema.org on käytetyin ns. strukturoidun datan muoto. Sen avulla voit saada hakutuloksiin ns. rich snippettejä, eli esimerkiksi tietoa tuotteen saamista arvosteluista, hinnasta tai saatavuudesta.

Strukturoidun datan käyttäminen ei ole varsinainen ns. ranking factor, mutta se voi kannustaa hakukoneen käyttäjää klikkaamaan ”houkuttelevaa” hakutulosta. Lisäksi se voi auttaa sekä käyttäjää että Googlea ymmärtämään sivua paremmin.

Schema on tärkeä elementti etenkin esim. verkkokaupoille ja reseptisivustoille, jotka voivat saada tuloksiin runsaastikin ”rikkaita elementtejä” sen avulla.

Tässä muutamia keskeisimpiä teknisen SEOn tekijöitä, mutta huomioithan, että tässä on vain osa!

Olen koostanut asiakkailleni kätevän teknisen SEOn checklistin, jonka avulla voi tsekata työssä kuin työssä tärkeimmät muistettavat kohdat. Nyt olen päättänyt jakaa sen myös muiden markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Nappaa checklist täältä!

Olethan jo muuten kuullut markkinoinnin ammattilaisile suunnatusta Growth with SEO -koulutusohjelmastamme? Jos hakukoneoptimoinnin ammattimainen taitaminen kiinnostaa, tutustu ja ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!